Tono:
Introducción:
Am Em F C
Kiiminkijoki, se aina vain virtaa,
Dm E Am G F# F
kuin ihmisen elä mä merensä tavoittaen.
Am Em F C
Kiiminkijoki, se suolammesta alkaa
Dm E Am
pienestä lä htee myö s taival ihmisen.
A D G C
Jumala maaseudun loi, ihminen kaupungin.
F G C
Ei enä ä kä rä jä kiville palata takaisin.
A D G C
Ennen ihmiset tä ä llä kin puhuivat toisilleen,
F G C E
nyt ne kaupunkien vessojen seinille kirjoittelee.
Am Em F C Dm
Kiiminkijoki, sun rannoilta lä hti ensin tytö t,
E Am G E F
sitten pojat kuin varpuset.
Am Em F C Dm
Kiiminkijoki, ne kahlita tahtoo sinutkin,
E Am G F# F
niin kuin rantojen ihmiset.
A D
Maa, ä lä poikias potki.
G C F G C
Ne on hyviä poikia, kun vain pystyssä pä in elä ä saa vapaina.
A D
Maa, ä lä tyttö jä s kolhi.
G C
Ne on kunnon ihmisiä ,
F G C E
kun vain maailman myllyssä sä ilyvä t ehjinä .
Am Em F C
Mutta joki vain virtaa, punoo koskien pirtaa.
Dm E Am G F# F
Ne monilta kasvot vei, monilta maan.
Am Em F C Dm E Am G F# F
Kiiminkijoki, on vaikea saada vielä ihmiset korven elä mä ä n uskomaan.
Am Em F C
Kiiminkijoki, mä mieheksi kasvoin,
Dm E Am G F# F
kun peninkulmat kouluun kiersin sun tulvasi voimaa.
Am Em F C
Kiiminkijoki, mä lopetan laulun,
Dm E Am
kun kauneudesta liian vanha oon unelmoimaan.
A D G C
Nä in maailman joet ja kaupungit, tanssin kapakat, sillatkin.
F G C
Kuinka lapsuuden joen silti mä unohtaisin?
A D G C
Muistan, kun sorretun voimaa joi jä tkä t nuo rannoillas,
F G C E
ja kuinka tukkisumat kolkutti sun nielujas.
Am Em F C
Kiiminkijoki, kun kitara painaa,
Dm E Am
sun suvanto maailman hakkuuaukiot peittä ä .
Am Em F C
Kiiminkijoki, kun saa viimeinen sointu,
Dm E Am
te voitte miehen ja soittimen tuhkat joen syliin heittä ä .