Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun retkemme vie
kautta suuren talven ihmemaan
Taakse jää laita pellon,
helinää aisakellon
nyt metsä vain soi,
kun matka jo toi
holviin talven ihmemaan
Lumiukko luona portinpielen
mustin hiilihampain hymyää
Lämpö täyttää matkamiehen mielen,
säihkyvänä hanki kimmeltää
Mummon luo tiemme johtaa,
kuusi tuo sieltä hohtaa,
nyt kynttilöiden
nään liekit jo sen,
on mummon mökki linna ihmemaan
Valkean vaipan jo saanut on maa,
se timantit hangella säihkymään saa
Reessä on lämmin,
ei miellyttävämmin vois ajaa
Verrata saattaa huurretta puun
morsiushunnun koristeluun
Aika on juhlan,
ei riemulla lasten nyt rajaa
Untuvaan retki kulkee,
siihen maan talvi sulkee,
ja kaunis on tie,
kun retkemme vie
kautta suuren talven ihmemaan