Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan
Silmät itseltään, saat meidät kulkemaan
Onnen ohi, kunnes käteni suljen taas
Omas sekä tuon lauseen: ethän tarkoittanut sitä, ethän vaan
Näin se alkunsa saa, on turhauttavan hurmaavaa, voi mutta niin murhaavaa
Jos ei tiedä muustakaan, lähdön tiellä seisoo vaikeus, muisto, vankilan haikeus
Pelottaa, turhaa oli vihanhallintakurssit, peitin korvani kun ovenkarmiin ranteesi mursit
Kerro kumpaa meistä enemmän tunsit
Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan
Silmät itseltään, saat meidät kulkemaan
Onnen ohi, kunnes käteni suljen taas
Omas sekä tuon lauseen: ethän tarkoittanut sitä, ethän vaan
Sain lahjan verbaalisen ja ootkin tuntenut monesti sen, tiedät niin tarkoita en
Kuinka voikaan sanat viiltää, nyt silmät kyynelistä kiiltää
Tahdon luotasi liitää heti pois
Et ehdi edes laskemaan kahteen
Kun sä huomaat mun jo livahtaneen junalla lahteen
sainpas teatraalisen vivahteen
Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan
Silmät itseltään, saat meidät kulkemaan
Onnen ohi, kunnes käteni suljen taas
Omas sekä tuon lauseen: ethän tarkoittanut sitä, ethän vaan
interlude
Onhan sen järkeily puhtaasti järjetöntä
Meidät hulluuden oville saattaa
Se kaikki on kai merkityksetöntä,
Koska hulluus ei kanssasi haittaa vaikka
Saa sodan paino sen kauneimman sulkemaan
Silmät itseltään, saat meidät kulkemaan
Onnen ohi, kunnes käteni suljen taas
Omas sekä tuon lauseen: ethän tarkoittanut sitä, ethän vaan