Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam,
ota syliisi voipuneet seilorit nuo!
Meri heitä kun syö, meri heitä kun lyö -
nyt ne huilaa ja hoilaa, nyt he laulaa ja juo
Heidän känninsä on kuoleman kaltainen
ja he hukkuvat nyt syvyyksiin unien
Sylistäs Amsterdam hyvä syntyä on.
Meri luovuttaa heidät huikaisuun auringon
Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam,
sinun seiloris syö kalaa lemuavaa!
Ja he hampaitaan näyttävät kohtalolleen
ja he haistattaa kuulle, eivät saa kyllikseen!
He kourin parkkiintunein tarttuu maan laitoihin,
meren partaita lyö nyrkein repeilevin
Heidän mittansa täyttyy ja verensä vapisee,
ja he nousee ja mennessään vain röyhtäilee
Viaton Amsterdam, syntinen Amsterdam,
syliisi viettelet seilorit kiimaiset!
Ja kun haitari soi, innoissaan vaikeroi,
himon huurussa he naisia kouria voi
Ja he tanssiessaan nauraa nauramistaan,
kunnes kiihkollaan saa soiton vaikenemaan
Liha sykähdellen jatkaa rytmiä sen -
meriaamu on tyyni ja rauhallinen
Sylissäs Amsterdam merimiehesi saa
janonsa sammuttaa, janon pohjattoman
Kunniaks' juovat he huorien kunniattomain,
joille rakkaus on sanahelinää vain!
Ja he naisille juo, jotka ruumiinsa heille suo,
jotka itsensä myy, joita rahalla saa
Ja kun pullo on juotu ja tähdet kalvenneet
kusemalla he vuodattaa eron kyyneleet
kirottu amsterdam, siunattu amsterdam
kirottu amsterdam, siunattu amsterdam