Kuin puinen lumihiutale
Lastu karkaa tuuleen
Hän veistää kehdon lapselleen
Syntymättömälle
Hän kirjeen kotiin kirjoittaa
Kysyy rakkaimmaltaan
Sä tunnetko jo liikkeensä
Uuden ajan siellä
On jouluyö vaan tykit nuo
Ei tuoneet joulun rauhaa
On jouluyö vaan sotilaat
Ei saaneet joulurauhaa
Vaan vielä tulee joulu
Kun luonas olla saan
Ja päivä ilman sotaa
Me silloin kohdataan
Hän muistaa talot kylätien
Syksyn varjon siellä
Kun kulki loppun marraskuun
Kävi käsky mennä
Nyt päällä järrven jäätyneen
Hän katsoo ikuisuuteen
Ja näkee taivas, näkee kuu
Hän yli rajan kulkee
On jouluyö vaan tykit nuo
Ei tuoneet joulun rauhaa
On jouluyö vaan sotilaat
Ei saaneet joulurauhaa
Vaan vielä tulee joulu
Kun luonas olla saan
Ja päivä ilman sotaa
Me silloin kohdataan
Hän näkee tupaan lämpimään
Kun laukaukset raukee
Hän näkee kehdon keinuvan
Kun silmänsä nyt sulkee
On jouluyö vaan tykit nuo
Ei tuoneet joulun rauhaa
On jouluyö vaan sotilaat
Ei saaneet joulurauhaa
Vaan vielä tulee joulu
Kun luonas olla saan
Ja päivä ilman sotaa
Me silloin kohdataan
Vaan vielä tulee joulu
Kun luonas olla saan
Ja päivä ilman sotaa
Mä kotiin tulla saan
Kuin puinen lumihiutale
Lastu karkaa tuuleen