Suzanne sinut johtaa rantaan joen alajuoksun
Siellä laiva toisen kohtaa, tunnet melkein meren tuoksun
Saisit jäädä aamuun asti, tähän paikkaan hänen luokseen
Ja hän pyytää taitavasti, teetkö kaiken hänen vuokseen
Rakkautta et voi antaa, aamun yö jo esiin kantaa
Silloin sielut käyvät rantaan ja hän ryöstää vastauksen
Olet aina ollut hänen
Tahdot käydä hänen kanssaan, silmät kiinni hänen kanssaan
Sinuun luottaa hän niin kovin, koski sieluusi vain tovin
Yksin hän
verse 2
Ja Jeesus merta kulki, askel aaltoin päällä viipyi
Kaiken piiriinsä hän sulki, kauan paikallaan kun viipyi
Ja kun viimein tiesi varmaan, hänet hukkuvat vain huomaa
Huusi hän: te aamun harmaan jälkeen jäätte meren huomaan
Kunnes tuuli teidät päästää, itseäin en saata säästää
Ja hän ihmiseltä näytti, antoi anteeksi ja täytti
elämän
Tahdot käydä hänen kanssaan, silmät kiinni hänen kanssaan
Sinuun luottaa hän niin kovin, koski sieluusi vain tovin
Yksin hän
verse 3
Nyt Suzanne käden antaa, virran luokse sinut johtaa
Vanhaa aatettaan hän kantaa, jokin auringossa hohtaa
Pian säteet hunajaiset laskeutuvat jalkain juureen
Ja hän näyttää monenlaiset ihmeet pienimmästä suureen
Näet sankareita tässä veden alla viileässä
Ovat lapset etsimässä vettä rakkauden leiliin
Nyt Suzanne tarttuu peiliin
Tahdot käydä hänen kanssaan, silmät kiinni hänen kanssaan
Sinuun luottaa hän niin kovin, koski sieluusi vain tovin
Yksin hän