Pitkin aamuöistä joenuomaa
Kulki perhe retkimuonaa repuissaan
Kohti meren rantaa pohtimaan kukin haaveitaan
Sisämaan rauha liukui pois
Kun tuuli toi meren oudot äänet
Kuultavaksi retkeläisten poloisten
Isä oli väsynyt mies
Väsynyt maailman tuskaan puuttumaan
Väsynyt kiskomaan meitä mukaan leikkiin
Vannomaan nimeen jumalista julmimman
"Meri on suurempi kuin luulin"
Ja sinä poikani jäät