Sä oot nainen, jonka ympärille
Tuolit aina tuodaan
Sä oot nainen, jonka nimelle
Rakkaushaikuja luodaan
Nainen, jolle päivittäin juodaan
Nainen, jolle kaikki virheetkin suodaan,
Muttet nää enää kipinää
Mä istun viereisessä pöydässä, katse kiinni sun elämässä
Ja sen kerran se mulle tapahtui
Sä sanoit vaan moi,
ja mä tunsin kuinka mun ympärillä vaan salamoi
Sä sanoit vaan moi,
ja mä kaadoin kaikki salmiakit pöydälle vaan noin
Ja mä käänsin pään pois päin, kun näin että sun pöytä mua tuijottaa
Ja susta tuli nainen, jonka kuvajainen päivittäin mun mielenrauhan
hajottaa, sut kaikki haluaa
Sä saat kaiken, vaikket pyydä mitään,
ja niin se vaan toimii
Kaikki sua palvoo, mut sä et palvo ketään,
mut voisit kenet vaan poimii
Sun takia naiset jättää niidet suhteet,
koska ne miehet tahtoo nähdä vaan sun uhkeet
Muttet nää enää säpinää
Mä istun viereisessä pöydässä silmät kiinni sun säteillessä,
kunnes kuulen saman äänen
Sä sanoit vaan moi,
ja mä tunsin kuinka mun ympärillä vaan salamoi
Sä sanoit vaan moi,
ja mä kaadoin kaikki salmiakit pöydälle vaan noin
Ja mä käänsin pään pois päin, kun näin että sun pöytä mua tuijottaa
Ja susta tuli nainen, jonka kuvajainen päivittäin mun mielenrauhan
hajottaa, sut kaikki haluaa
Mä sanoin vaan moi,
koska tiesin ettei tässä koskaan hyvin käydä voi
Mä sanoin vaan moi,
koska tiesin miten paljon hymy taakseen naamioi
Niinpä mä kiskoin viskin ja silmää iskin
ja lähdin siitä liukenemaan
Ja susta tuli nainen ,jonka kuvajainen silloin tällöin mielenrauhan
hajottaa
Koska tiedän, että tuolit ympäriltäs vaihtuu, jengi aina haihtuu,
mut sä jäät istumaan,
ja haalistumaan