Sen illan puistossa me istuttiin yömyöhään juteltiin
puiston hämärässä suudeltiin viiniä nautittiin
Sä kerroit kuinka mukavaa ois kantaa sormusta
pieni mökki metsän laitaan laittaa, kukkia kasvattaa
CH:Mut hei ei se riitä et on mukavaa sen täytyy olla paljon parempaa
Siinä täytyy olla rakkautta siinä täytyy olla unelmii
mannapuuroa ja mansikkaa juuri oikeenlaista kemiaa
Sen täytyy joskus satuttaa sen täytyy voida naurattaa
ei siitä muuten mitään tuliskaan ilman oikeenlaista kemiaa
Alkoi katuvalot sammumaan ja meitä paleltaa
Sä pyysit mua vierees nukkumaan joo mä olin valmiina
Aamuyöstä vielä kuuden aikaan kuuntelin haaveitas
seinän takaa isäs kuorsausta mä taisin huokaista
CH:Mut hei ei se riitä et on mukavaa sen täytyy olla paljon parempaa
Siinä täytyy olla rakkautta siinä täytyy olla unelmii
mannapuuroa ja mansikkaa juuri oikeenlaista kemiaa
Sen täytyy joskus satuttaa sen täytyy voida naurattaa
ei siitä muuten mitään tuliskaan ilman oikeenlaista kemiaa
Ei elämää liikaa suunnitella saa antaa sen mennä vain painollaan
Jos joskus tavataan hyvä niin jos ei lakit päähän ja näkemiin