En uskonut, mun että kävis näin:
Mies raavas lapsen lailla nyt vain nyyhkii
ja häpeillen hän kyyneleitä pyyhkii,
kun katsoo avaruuteen tummuvaan
Sun elämästäin tiedän poistuneen,
voin muistaa vain sun hahmos herkän hennon,
Jos taivaalla nyt näen tähden lennon,
niin toivon, että takaisin sun saan
Yön tuuli vain on seuranain,
ei onnen tähti lennä
Sen liian myöhään ymmärsin,
sun oli aika mennä
Yön tuuli vain on seuranain,
oi onnen tähti lennä
Yön tuuli vain ja unelmain,
oi onnentähti lennä
Taas menneitä mä mietin vuoteellain,
voin tuntea mä tuoksun vielä myskin
Ja mieleen tulee joka erehdyskin,
vaan mikään auta ei nyt katuvaa
On toivo ainut onnentähti tuo,
se yksin meidät voi taas yhteen liittää
Vain pieni hetki yhteinen nyt riittää,
se rakkautemme vain voi uudistaa
Yön tuuli vain on seuranain,
ei onnen tähti lennä
Sen liian myöhään ymmärsin,
sun oli aika mennä
Yön tuuli vain on seuranain,
oi onnen tähti lennä
Yön tuuli vain ja unelmain,
oi onnentähti lennä
Yön tuuli vain on seuranain,
ei onnen tähti lennä
Sen liian myöhään ymmärsin,
sun oli aika mennä
Yön tuuli vain on seuranain,
oi onnen tähti lennä
Yön tuuli vain ja unelmain,
oi onnentähti lennä