(Bm)
Mä olen kyllästynyt niihin,
voimiin jotka ohjailee mun elämää.
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan.
Sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii.
Joku mua piteli siinä, se oli niin kamalan vahva. Eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta, suurempi vuoria ja merta. Se sellaiseksi kasvoi mun päässä.
En odota yllätystä, en pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taaksepäin.
Mun pakoni loppuun juostu on.
En mä rohkea oo, enkä kuolematon.
Mut mä tiedän vaan sen, minkä sydän on tiennyt kauan tän
Mun pakoni loppuun juostu on.
En aio tuntea pelkoo.
Mä valitsin juosta,
Koska luulin etten osaisi muuta.
En enää tunnista itseeni tuosta,
Se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan.
En odota yllätystä, en pidätä hengitystä.