Tiedän paikan armahan, kun päättyy päivä prinsessan.
Satulinnat kaunniinmaan on sun ja mun nyt kokonaan.
Vois tää olla toisinkin, mut mitä vaan mä voisinkin, niin, sä oot se oikee mulle.
Kuka keksi rakkauden? Ja päätti jättää pois järjen. Edessä on tie, enkä voi päättää sen päätä.
Kaksi luotu toisilleen, mut on helppo myöntää itselleen, uuden ajan alussa on suloista haikeutta.
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Rakkautta vaan
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Mmm
Näin mä nousen, sun vierelläsi maasta taivaisiin. Ja äsken se seitsemäs jo taakse jätettiin.
Me ollaan ne hullut, jotka tahtoo rakastaa. Ja meidän alla uusilumi, saa yhtäkkiä vanhasta valkoisen.
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Rakkautta vaan
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Tiedän paikan armahan
tiedän paikan armahan
tiedän paikan armahan
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Rakkautta vaan
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa
Nanananananananaa